Arkisto kohteelle lokakuu, 2015

Tukholman yliopiston stressintutkimuslaitoksen tutkimus osoittaa, miten tärkeää on vaihtaa valaisimiin täysspektriset lamput. Tutkimustulosta, jonka Dagens Nyheter julkaisi 3.4.2008, on syytä soveltaa kaikkialla, missä ihmiset työskentelevät tai oleskelevat keinovalossa. 
Ei ole siis sama, millainen lamppu valaisimessasi on. Tavallisesta lamppukaupasta on vaikea löytää lamppuja, joilla olisi myös terveysvaikutuksia ja jotka parantaisivat näkökykyä ja lukunopeutta sekä vähentäisivät silmien väsymistä. Lampun spektrin tulee olla jatkuva, kuten aidossa päivänvalossa.
Uudet lamput piristävät unisia koululaisia.    Dagens Nyheter 3.4.2008.
Uudet lamput voivat auttaa väsyneitä teini-ikäisiä koulussa. Kun tutkijat vaihtoivat luokan valaistuksen, oppilaat sekä piristyivät että saivat paremman yöunen.
Tulokset ovat niin hyviä, että muutkin koulut ovat alkaneet kiinnostua valaistuksesta, sanoo Arne Lowden, tutkija Tukholman yliopistosta. Pimeimpään talviaikaan vaihdettiin Tyresön Dalskolanissa kahden luokan kellertävää valoa antavat lamput valkoisemman sävyn ns. täysspektrilamppuihin. Kokeilu tehtiin koululaisten kotiluokissa, joissa lähes kaikki tunnit pidettiin.
Tutkimusviikkoina koululaisilta mitattiin mm. unta säätelevän melatoniinin tasoa. Koululaiset olivat pirteämpiä ja melatoniinitasot alenivat. He olivat myös aktiivisempia päivän mittaan. Illalla ennen nukkumaanmenoa olivat he aiempaa väsyneempiä. Liikemittarit paljastivat myös paremman ja aiempaa rauhallisemman yöunen.
– Heidän luokkansa olivat ehkä hieman keskimääräistä pimeämpiä ennen lamppujen vaihtoa, mutta tulokset kertovat, että laadukas valo koulussa on tarpeen kaikille oppilaille, sanoo Arne Lowden.
Koululaisille saattaa ennen kaikkea olla tarpeen tankata valoa aamuisin, kun ihminen on kaikkein valoherkin. Koulupäivät alkavat usein aamukahdeksalta eikä ulkoa saa tarpeellista aamuvaloa.
– Yläkoululaiset eivät myöskään viihdy välitunneilla ja nukkuvat lisäksi usein pitkään viikonloppuisin ja saavat liian vähän valoa.
Myös aikuiset tarvitsevat hyvää valoa. Huonon valon ja väsyneen henkilökunnan yhteys on myös ilmeinen, huomauttaa Arne Lowden.
Dalskolanissa on nyt uusi luokka muuttanut koeluokkaan. Valo on luokassa keskipäivän päivänvalon kaltaista. Johan Bergman on huomannut eron uuden ja vanhan luokkahuoneen välillä:
– Aiemmin olin niin väsynyt, että melkein vain istuin ja nukuin tunneilla. Nyt tuntuu paljon pirteämmältä, hän sanoo.
Eron huomaa parhaiten vaihdettaessa luokkia. – Muut luokkahuoneet tuntuvat pimeiltä ja masentavilta, varsinkin talvella, kun ulkonakin on pimeää, sanoo Elin Försborgen.
Arne Lowden saa yhä enemmän kysymyksiä eri työpaikoilta, varsinkin sellaisilta, joissa on ikkunattomia huoneita. – Seuraava projekti tutkimuksessamme on Forsmarkin ydinvoimala, jossa työskennellään ikkunattomissa huoneissa.
Myös tavalliset ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia valosta. Kirkasvalolaitteiden myynti kasvaa, sanoo Arne Lowden, jolla on kirkasvalolaite työpöydällään. Aamuinen annos kirkasvaloa piristää, hän sanoo. Hän suosittelee kirkasvaloa myös vuorotyöntekijöille, joilla on univaikeuksia.
– Tarvitaan enemmän tutkimustietoa. Sisävalaistuksella on yhä suurempi merkitys elämäämme. Tutkimuksissa on havaittu, kuinka univaikeudet ja väsymys ovat tulleet yhä tavallisemmiksi ja niihin voidaan vaikuttaa oikeanlaisella valolla, sanoo Arne Lowden.
Dagens Nyheterin artikkelin loppukommenttiin oli päässyt valitettava virhe. Sanottiin, että ”jos loistelampun värilämpötila on yli 5000 K (kelvin), on se täyden spektrin loistelamppu”. 
Kelvin on värilämpötila eikä sillä ole mitään tekemistä lampun spektrin kanssa.
Lukunopeuskin voi olla jopa 20 % hitaampi huonolaatuisessa valossa kuin täysspektrivalossa. Voidaan vain kuvitella, miten valolla voidaan vaikuttaa koko kansakunnan henkisiin voimavaroihin ja tuottavuuteen työpaikoilla. Täysspektrivalo vaikuttaa siihen positiivisesti.
Lue myös uusimmista tutkimuksista, jotka puoltavat runsaan päivänvalon käyttöä varsinkin lastenhuoneissa ja kouluissa sekä lasten oleskelua ulkona aidossa päivänvalossa. 
Yllämainituissa koulututkimuksissa valolähteenä oli loistevalo. Tällä hetkellä samaan tulokseen päästään valitsemalla paras mahdollinen ledivalaistus.
Mainokset
Uusimmat tutkimukset puoltavat täyden spektrin päivänvalon käyttöä kodeissa ja kouluissa, työpaikoista puhumattakaan.
Suomessa on liian vähän päivänvaloa, varsinkin talvella. Perinteisestä keinovalosta, jota kodeissa ja työpaikoillakin eniten käytetään, puuttuu päivänvalon tasapainoinen spektri. Tällaista puutteellista valaistusta kutsutaan häiriövalaistukseksi.
Tutkimuksista ilmenee, että jos tietyt aallonpituudet eivät sisälly valoon, kehoon ei voi täydellisesti imeytyä ravinteita. Häiriövalaistus vaikuttaa osaltaan myös väsymiseen, hampaiden reikiintymiseen, masennukseen, vähentyneisiin immuunitoimintoihin, hiustenlähtöön, Alzheimerin tautiin, osteoporoosiin, lihasvoimakkuuden vähentymiseen ja jopa syöpään.
Huonolaatuisen valon vaikutuksista ihmisen terveyteen on tehty lukuisia tutkimuksia. Yhteistä näille tutkimuksille on se kiistaton tosiasia, että valolla on väliä!  Paras valo on tietysti aito päivänvalo.
1. Päivänvalossa kasvaneet lapset ovat harvemmin likinäköisiä ja heille määrätään vähemmän silmälaseja
Tämä käy ilmi australialais- ja ruotsalaistutkimuksista vuodelta 2008. Paras valo on tietysti aito päivänvalo ulkona, mutta sen puutteessa keinotekoisesta täyden spektrin päivänvalosta saattaa myös olla hyötyä. Siksi suosittelemme, että kodit ja koulut valaistaisiin normaalia voimakkaammalla päivänvalon kaltaisella valolla ja lapsia kannustettaisiin oleskelemaan entistä enemmän ulkona aidossa päivänvalossa. Mitä kauemmin lapsi oleskelee ulkona päivänvalossa, sitä parempi näkökyky hänelle kehittyy. Myöhään illalla valon määrää vähennetään ja voidaan siirtyä lämpimämmänsävyiseen valoon, jotta päivänvalo ei häiritse nukahtamista.   >>> Lue lisää tri Kathryn Rosen tutkimuksesta Sydneyn yliopistosta. (engl.)
2.  Valon laatu tärkeää kouluissa ja työpaikoilla. 
Tukholman yliopiston tutkimus osoittaa, miten tärkeää on vaihtaa valaisimiin täysspektriset lamput.
Ei ole sama, millainen lamppu valaisimessasi on. Tavallisesta lamppukaupasta on vaikea löytää lamppuja, joilla olisi myös terveysvaikutuksia ja jotka parantaisivat näkökykyä ja lukunopeutta sekä vähentäisivät silmien väsymistä. Lampun spektrin tulee olla jatkuva, kuten aidossa päivänvalossa.
Täyden spektrin lamput voivat auttaa väsyneitä teini-ikäisiä koulussa. Tutkimuksen mukaan koululaiset olivat pirteämpiä.  He olivat myös aktiivisempia päivän mittaan. Illalla ennen nukkumaanmenoa olivat he aiempaa väsyneempiä. Liikemittarit paljastivat myös paremman ja aiempaa rauhallisemman yöunen. >>> Lue lisää.
3. Täysspektrinen valo on myös silmäystävällistä.
Silmän sauva- ja tappisolut lähettävät viestinsä aivoihin näköhermoa pitkin, joka sykkii 20-25 kertaa sekunnissa. Joka sekunti ne syöttävät aivoille kymmeniä miljoonia tiedonpalasia. Silmässä on 125 miljoonaa sauvasolua ja vain 7 miljoonaa tappisolua eli sauvojen ja tappien suhde on 18:1. Nykyinen valaistus laiminlyö sauvasoluja, vaikka niitä on silmässä valtaosa.
Valomäärä ei ole ainoa näkökyvyn ilmaisija. Viime aikoina valon laatu on tullut yhä tärkeämmäksi tekijäksi. Lamput, jotka tuottavat suurimman valomääränsä keltavihreällä valon spektrin alueella, ovat kirkkaita, jopa häikäiseviä valolähteitä, kuten kylmän- ja lämminvalkeat lamput.
Monet ihmiset lukevat jopa 20 % nopeammin valossa, joka sisältää riittävästi sauvasoluille tärkeitä sinisiä aallonpituuksia. Kokemusten mukaan silmä väsyy kellertävässä valossa nopeammin kuin valossa, jossa on riittävästi sinisiä aallonpituuksia. Silmän ei tarvitse pinnistellä nähdäkseen hyvin laajakirjoisessa valossa.
4. Miksi valo on elämälle välttämätön?
Elämä koostuu atomeista ja niiden muodostamista molekyyleistä. Auringosta tuleva valo absorboituu eli imeytyy molekyyliin kokonaisuutena ja tämän tapahtuman yksityiskohtien selvittäminen paljastaa valon merkityksen elämälle.
Mitä korkeammalle molekyylien tasolta noustaan, sitä mutkikkaammiksi valon vaikutukset käyvät. Se vaikuttaa myös ihmisen vietteihin, mielialoihin ja henkiseen toimintaan.  
5. Väripsykologiaa
Lastenhuoneessa tulisi olla lasten kehittymistä ajatellen runsaasti päivänvaloa. Suomessa sitä on talvella liian vähän. Jos tyttöjen huoneessa on paljon punaista ja pojan sinistä väriä, ovat lapset eriarvoisessa asemassa. Poika kasvaa väripsykologisesti paremmassa ympäristössä ja kehittyy tasapainoisemmaksi.
Vältä myös voimakasvärisiä valaisimen varjostimia. Valon tulee olla valkoista, jolloin sisustuksen värit eivät muutu.
Runsas, laadukas sisävalaistus ei vielä riitä. Muista kannustaa lapsia leikkimään aidossa päivänvalossa.
Silmän sauva- ja tappisolut lähettävät viestinsä aivoihin näköhermoa pitkin, joka sykkii 20-25 kertaa sekunnissa. Joka sekunti ne syöttävät aivoille kymmeniä miljoonia tiedonpalasia. Silmässä on 125 miljoonaa sauvasolua ja vain 7 miljoonaa tappisolua eli sauvojen ja tappien suhde on 18:1. Nykyinen valaistus laiminlyö sauvasoluja, vaikka niitä on silmässä valtaosa.
Valon määrän lisääminen yleisesti ottaen aiheuttaa pupillin pienenemistä. Kun valomäärä on sama esim. kahdessa eri huoneessa, on pupilli pienempi sinertävässä (skotooppisessa) valossa kuin keltavoittoisessa valossa. Mitä pienempi pupilli on, sitä tarkemmin me näemme. Silmä toimii kuten kamera. Monet ihmiset siristävät silmiään, jotta voisivat nähdä jotakin tarkemmin. Tällöin heidän silmiensä pupillin koko pienenee. Ulkovalo on myös skotooppista.
Valomäärä ei ole ainoa näkökyvyn ilmaisija. Viime aikoina valon laatu on tullut yhä tärkeämmäksi tekijäksi. Lamput, jotka tuottavat suurimman valomääränsä keltavihreällä valon spektrin alueella, ovat kirkkaita, jopa häikäiseviä valolähteitä, kuten kylmän- ja lämminvalkeat lamput.
Monet ihmiset lukevat jopa 20 % nopeammin valossa, joka sisältää riittävästi sauvasoluille tärkeitä sinisiä aallonpituuksia. Kokemusten mukaan silmä väsyy kellertävässä valossa nopeammin kuin valossa, jossa on riittävästi sinisiä aallonpituuksia. Silmän ei tarvitse pinnistellä nähdäkseen hyvin laajaspektrisessä valossa.
Silmän toiminta ja näkökyky tulee esille parhaiten lääkärien koulutuksessa. Pitäisikö lääkärien myös saada määrätä, minkälaatuinen on se valo, joka on parasta silmille? Lääkärit eivät vähättele valon laadun vaikutuksia näkökyvyllemme.
Valon laadun vaikutus näkökykyyn on kuitenkin kenen tahansa helppo kokeilla. Kokeilu ei maksa mitään.